Teollisuus, kauppa ja niihin liittyvät palvelut ovat työllistäneet eniten minua. Muutama vuosi sitten kiinnostuin ympäristöteknologiasta ja siihen liittyvistä taloudellisista näkökohdista. Tietämystäni näistä sektoreista olen viime vuosina pyrkinyt syventämään.
Työni on usein liittynyt yhteyksiin kulttuurirajojen yli. Myöskin toiminta innovaatioihin liittyen on tullut tutuksi eri muodoissa.
Ominaisuuksiltani olen yhteistyössä ratkaisuja hakeva ja tarvittaessa jämäkkä johtaja.
Olen 60 vuotta, koulutukseltani diplomi-insinööri ympäristötekniikka ja liiketoimintaosaaminen 2010, tekniikan kandidaatti 2009 ja koneinsinööri 1973. Vuonna 1999 olin johdon koulutuksessa Japanissa. Vuosina 2006 - 2010 opiskelin työn ohessa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ympäristötekniikkaa ja kauppatieteitä.
Työkokemusta minulla on 36 vuotta. Insinööriksi valmistuin 21 vuotiaana. Tämän jälkeen suoritin varusmiespalveluksen. Olen työskennellyt tutkimus- ja kehitysinsinöörinä, projektinjohtajana ja toimitusjohtajana kehittämiseen, tuotantoon ja ulkomaankauppaan liittyvissä projekteissa. Yritykset, joissa olen työskennellyt ovat Ovako Oy Ab, TRADE MÄÄTTÄ ja EMINKO OY. Nykyisin olen EMINKO OY:n toimitusjohtaja.
Olen toiminut luottamustehtävissä, joita ovat esimerkiksi nuorisopäällikköna Imatran Urheilijat ry:ssä, jäsenenä Imatran kaupungin liikunnan ja urheilun tulevaisuusryhmässä, puheenjohtajina Imatran Urheilijat ry:ssä, Etelä-Karjalan Yleisurheilu ry:ssä ja Etelä-Karjalan Keksijät ja Tuotekehittäjät ry:ssä. Lisäksi olen toiminut liittovaltuutettuna Suomen Urheiluliitto ry:ssä. Tällä hetkellä olen Vuoksen Kokoomus ry:n puheenjohtaja.
Harrastan liikuntaa, jossa mm. kestävyysjuoksua sekä rakentamista, lukemista ja kulttuuripalveluja.
Imatran Urheilijat ry:n kultainen ansiomerkki ja Suomen opetusministeriön ansiomerkki kullatuin ristein vuonna 2005.
Olen miettinyt mahdollisuutta kansalaisten liikuntaa tukemalla vähentää yhteiskunnan terveydenhuollon kuluja. Eräs vaihtoehto voisi olla se, että liikuntasuorituksista saatavien bonuspisteiden avulla yksilö saa alennusta henkilökohtaisista terveydenhuollon palvelumaksuista ja kuluista. Nykyisellä tietojenkäsittelyllä tämän hallinta ei pitäisi olla kustannuksiltaan kovin suurta. Lienee tyhjentävästi todistettu, että liikunnalla on positiivinen vaikutus yksilön terveydentilaan. Kansan keskuudessa on jo kauan sitten kulkenut sanonta, että vierivä kivi ei sammaloidu.
Kaakkoista Suomea ajoittain kiusaava rekkaruuhka tulee saada asianmukaisesti järjestettyä. Olen työni takia matkustellut ulkomailla. Esimerkiksi Japanissa huomattava määrä autotehtaiden kokoonpanoon tulevia tavaroita kuljetetaan rekoilla. Jos heillä tulee katkos tuotantoon, niin silloin tavaran kuljetusketju kokonaisuudessaan pysähtyy. Minusta meillä suomalaisilla on avain paikallisten rekkaruuhkien poistamiseen. Järjestelyt ja niiden hallinta voidaan tehdä esimerkiksi kuten japanilaiset sen tekevät. Rekkajonoja on ollut viime aikoina vähemmän lähinnä globaalin finanssitilanteen takia, mutta liikenne voi voimakkaasti lisääntyä nopeallakin aikataululla. Lisäksi meidän tiestöä tulee ylläpitää kapasiteetiltaan sellaisena, että lisääntyvä venäläinen kevyt ja raskas liikenne eivät sitä ruuhkauta.
Hyvällä osaamisella kansakuntamme pärjää myös jatkossa. Osaamisen ylläpitämiseksi eri alueiden kehitystyöhön tulee panostaa. Metsäteollisuuden ja siihen liittyvien teollisuuksien ja palvelujen kehittäminen on myös tärkeää meille. Tämä on meidän uusiutuviin raaka-ainelähteisiin pohjautuvaa toimintaa. Ammattiin tähtäävän koulutuspolitiikan tulisi mahdollisimman paljon tukea Suomen kansantalouden pitämistä kilpailukykyisenä globaalilla tasolla.
Myös ympäristöteknologian kehittynyt hyödyntäminen mahdollistaa lisäpotentiaalia elinkeinoelämälle jatkossa.
Meidän tulee myös hyödyntää mahdollisuuksien mukaan kolmannen sektorin palveluja jatkossa. Voisikohan yhteiskunta kolmannen sektorin kautta saada apua nyt julkisuudessa keskusteltavaan yhteisvastuun ja välittämisen ongelmaan?
Olen "owner" LinkedIn keskustelyryhmässä "Green Values in Business".